Joitakin nostoja etätyötutkimuksestani

Tutkimusartikkelini "Remote work during the COVID-19 pandemic: Identification of working life impacts, employees' data protection abilities, and trust outcomes" julkaistiin hiljattain. Paperi on osa laajempaa Maanpuolustuskorkeakoululle tehtävää väitöstutkimusta ja artikkelipohjaista väitöskirjaa. Toteutin tässä tutkimuspaperissa monimenetelmällisen tutkimuksen, jossa tutkimusaineistoa hankittiin kolmesta eri case-organisaatiosta (N=1 154). Aiemman kirjallisuuden perusteella olin havainnut, että etätyön vaikutuksia oli tutkittu aiemminkin (jossain määrin myös Covid-19 kontekstissa), mutta useimmiten yksittäisissä papereissa keskityttiin muutamien vaikutusten, kuten esimerkiksi stressin tai uupumuksen tunteiden tai työn- ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteisiin ja kokemuksiin. Huomasin, että työntekijöiden luottamukseen liittyvistä kokemuksista Covid-19 etätyön aikana ei ollut kertynyt erityisen paljon tutkimustietoa ja mahdollisesti myös nopeasti laajentuneen etätyön tekemisen työntekijäpalautteita ei ole ehditty kerätä organisaatioissa riittävässä laajuudessa, joten etätyön johtamisessakin voi esiintyä epätietoisuutta esimiestyötä tekeville, mikä haastaa organisaatiossa ilmenevää luottamusta. Siten, oli tarvetta integroida työntekijöiden etätyötä koskevat luottamuskokemukset muihin aiemmin havaittuihin etätyövaikutuksiin tässä tutkimusartikkelissani. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja muodostaa mitattavissa olevat elementit siitä, mitä työelämävaikutuksia voitiin aineiston perusteella tunnistaa työntekijöiden Covid-etätyön aikana.

Tutkimuksessa tuotettiin etätyön vaikutukset integroiva tutkimuskehys sekä määrällisesti mitattavissa olevat ehdotukset tutkimustulosten perusteella esiin saaduista mittauskohteista, jotka ovat dynaamisesti laajennettavissa edelleen tutkimusalueen kehittyessä. Tutkimus edistää muutosjohtamista ja etätyötä koskevaa kirjallisuutta sekä antaa käytännön tietoa organisaatioille etätyön vaikutuksista ehdottaen kiinnittämään huomiota myös organisaation selkeään, hyvin ohjeistettuun tietosuojakulttuuriin ja luottamuksen rakentamiseen, kun etätyöstä on tullut entistä yleisempää työntekijöiden keskuudessa. Tutkimustulosten perusteella muodostin seuraavat ehdotukset:

• Covid-19 etätyö voi säästää työntekijöiden ja yritysten rahallisia resursseja.
• Covid-19 etätyö voi ehkäistä ilmaston pilaantumista.
• Covid-19 etätyö voi lisätä organisaation suorituskykyä.
• Covid-19 etätyö voi parantaa työntekijän työllistymismahdollisuuksia (mahdollisuus ottaa työtä vastaan paikkakuntariippumattomasti, maaseutu vs. kaupunkialueet)
• Covid-19 etätyö saattaa heikentää joidenkin työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta.
• Covid-19 etätyö saattaa aiheuttaa sosiaalisten työsuhteiden kaventumista.
• Covid-19 etätyö saattaa aiheuttaa ylikuormittumista/uupumusta.
• Covid-19 etätyö voi vaikuttaa positiivisesti organisaation luottamuksen kehittymiseen.
• Covid-19 etätyön aikana organisaatio voi säilyttää olemassa olevaa luottamusta, jos tietosuojakulttuuri on selkeä ja näkyvä työntekijöille.
• Covid-19 etätyön aikana naispuoliset tiimijohtajat näyttivät tutkimustulosten mukaan luottavan enemmän työntekijöiden tietosuojaosaamiseen kuin miespuoliset tiimijohtajat.

Resurssien säästyminen liittyy yksilön kohdalla erityisesti työmatkakulusäästöihin, mikä voi olla pitkämatkalaisilla tuntuvakin säästö huomioon ottaen muun muassa nykyiset polttoaineiden hinnat. Yritykset taas ovat saaneet kustannussäästöjä, kun osa työmatkustamisesta on vaihtunut etäkokousten ja -palaverien hyödyntämiseen. Etätyön ilmastoystävälliset teot liittyvät työmatka-autoilun mahdolliseen vähenemiseen. 

Tulokset ovat osoittaneet, että etätyö lisää työtyytyväisyyttä ja etätyöläiset vaikuttaisivat olevan työssään tuottavia ja itseohjautuvia, jolloin organisaation on mahdollista lisätä suorituskykyään. Ennen etätyön laajaa yleistymistä työnteonmuotona, maaseutuasukkaiden oli usein lähdettävä työn perässä isoihin kaupunkeihin. Nyt tilanne saattaa etätyön myötä hieman tasoittua ja työtä on mahdollista ottaa vastaan kotipaikan ulkopuoleltakin. 

Tulokset osoittavat, että etätyö saattaa vaikuttaa joillakin fyysistä aktivisuutta vähentävästi, mutta toisaalta tutkimukset viittaavat siihen, että tämä on hyvin yksilökohtaista. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Etätyö ja työkyky -hankkeen tutkimus antaa viitteitä, että osalla aktiivisuus vähenee ja osalla lisääntyy. Unen on todettu Työterveyslaitoksen tutkimuksessa parantuvan etätyöläisten keskuudessa. Tämä saattaa johtua siitä, että etätyö mahdollistaa järkevämmän unirytmin, joka myötäilee yksilön luontaista rytmiä. Etätyöläisten on havaittu saman tutkimuksen mukaan vähentäneen myös alkoholin käyttöään (liekö vähentyneen stressin vaikutusta) vaikkakin yksittäisissä tapauksissa, joissa voi olla muutenkin riskiä liikakäyttöön työnteon muodosta riippumatta, voisi olettaa, että etätyö voi toisaalta hidastaa ongelman ilmituloa työyhteisössä ja esimiehen tietoisuuteen. Työterveyslaitos muistuttaa taukojen tärkeydestä etätyössä. Tämän lisäksi, mielestäni paljon etätyötä tekevän kannattaa satsata kunnolliseen työpisteeseen, jonka avulla erilaiset elimistöön hiipivät jäykkyydet ja kipupisteet on helpompi pitää aisoissa. Esimerkiksi Salli-satulatuoleja löytyy erilaisissa hintaluokissa, jolloin hankinta mahdollistuu matalammalla kynnyksellä myös kotiin ja näistä työvälineistä saattaa saada joissain tapauksissa myös vähennystä verotuksessa.

Etätyö vaikuttaa monella myönteisesti työn- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, jolloin perheelle, vapaa-ajalle ja vapaa-ajan sosiaalisille suhteille jää entistä enemmän aikaa. Kääntöpuolena voi olla työelämän sosiaalisten suhteiden kaventumista ja uudet työntekijät eivät välttämättä pääse niin nopeasti sisälle organisaatioon ja tutustu ihmisiin kuin tilanteissa, joissa työskennellään paljon fyysisesti samoissa toimitiloissa. Etätyöläinen saattaa kokea yksinäisyyttä puurtaessaan muusta työyhteisöstä erillään, jolloin työtovereiden ja esimiehen sosiaalinen tuki voi jäädä vajaaksi ja tauotkin saattavat jäädä pitämättä. Tästä saattaa aiheutua kuormitusta ja uupumusta. Tulosten mukaan vaikuttaisi siltä, että etätyöläiset kuitenkin työskentelevät esimiehensä luottamukseen tukeutuen ja etätyö ei näyttäisi vaikuttavan siten, että organisaation sisäinen luottamus heikentyisi. Etätyössä yhdeksi tärkeäksi kysymykseksi muodostuu monissa organisaatioissa tietosuoja-asiat ja organisaation tulisikin pyrkiä kohti selkeää tietosuojakulttuuria tarvittavine ohjeineen ja käytäntöineen. Tutkimuksessani nousi esiin mielenkiintoinen ero nais- ja miespuolisten tiiminjohtajien välillä, sillä jostain syystä naisjohtajat tuntuisivat olevan luottavaisempia etätyöläisten tietosuojakykyihin. Tätä ilmiötä olisi hyödyllistä tutkia lisää.

Etätyötä koskeva tutkimukseni jatkuu edelleen myös väitöskirjan ja siihen liittyvien artikkelien julkaisemisen jälkeen. Tarkoituksenani on kirjoittaa muun muassa etätyötä käsittelevä tietokirja vuoden 2024 aikana. Tähän kirjaan kerään parhaillaan uutta lisäaineistoa anonyymillä kyselyllä. Kaikki, joilla on kokemusta etätyöstä, ovat tervetulleita vastaamaan kyselyyn. Kysely on avoinna aina 31.12.2023 saakka ja vastaaminen vie aikaa vain muutamia minuutteja.

Kirjoittajana Tiina Kähkönen, 3.5.2023